Ai saatana miten lauantainousuista päätäni lämmittääkään kun huomaan sinun Olga olevan kunnon kondareissa siellä toisella puolella palloamme. Aivan ihastuttavaa, että klinikan johto voi nyt olla sekishuipuissa ihan yötä päivää, riippumatta aikavyöhykkeistä tai muista rajoitteista mitä tämä reaalimaailma tarjoilee.

Reaalimaailmasta vielä sekin, että olen ollut täällä jo kuules lähestulkoon meedioilta pyytämässä voimia ja johdatusta, niin hankalia tapauksia on pitänyt pinnan yläpuolella kannatella tässä, ja vielä saatana virka-ajan ulkopuolella.

Täytyy sitten olla sitä muulia vastassa ja testata ihan ekaks itse noi uudet pilsut ja kapselit ettei tarvii ihan sikaa säkistä jaella tuolla vastaanotolla. Kappas ku tuo pulssi oikein kiihtyy kun ajattelenkin niitä ihanan liukkaita pieniä pyöreitä sateenkaaren värisiä onnenonkia mitä rakkaudella tänne lähetät. Ihan tässä herkistyy kun tajuaa, minkälainen pikkuinen koekaniini ihminen onkaan tässä todellisuuden ja kemikaalien taidokkaassa ristitulessa.

With glowing hearts we see thee rise,
The True North strong and free!
God keep our land glorious and free!
O Canada, we stand on guard for thee.

Nyt lähden rokkaamaan ihan toisia rokkeja,
Keep on keepin`on, kuten Barbara-täti sen laittaisi.

Loistavaa että Klinikalla on palattu perusrealiteetteihin eikä kitistä mistään "ihmis" "suhteista." Ensin lääkitys, sitten ellun kanat, sitten muut. Eikä ehkä kohtaa muut sitten toisaalta lainkaan.

Hei, ja eikä reaalimaailmaa olekaan, on vaan eri tavalla simmuja kosteuttavia sipulinkuoria ja niiden välillä pomppimista! Ja siinä auttavat ja hauskuutta lisäävät juurikin ne eriväriset pikku pallerot ja purkit ja nesteet!

Juurikin vietin viikonloppuni niin hyvässä hyvää lääkitystä arvostavassa seurassa että tää maanantai tuntuu ihan vähän rankalta! Vaikka samoilla resepteillähän tääkin hoituu. Ja kohta on taas ilta!

On se Äiti Teresa vähän pahasti myöhässä, meillä monilla muilla on jo vuosikausia olo ollut autuas. Eikä olla nääs edes vanhoja.

Liisa Ihmemaassa saattoi olla joskus kova mutta luulen että jos klinikan väestä tehtäis edes lyhäri niin eihän se raina pääsis levitykseen kuin tokion ghettoihin ja tampereelle.

p.s. kanadassa asuneena voin kertoa että niillä on hyvät lääkkeet. ei ole nimittäin pitkä matka kestoturrutuksen mekkaan, elikkäs ameriikkaan! ja se "raja" "toimii", siis niinkuin myyrien vinkkelistä. helppoa!

Terkkuja tutuille vaikkei täällä niitä olekaan!

vierarit. vierikset. verarit. olla ihan veriksissä. kirjakieleks tää taitaa sit kääntyä et "ihmisellä ei ole juuri nyt kovin hyvä olla".

katos vaan tästä päästäänki aasinsillanomaisesti meikäläistä jo jonkin aikaa askarruttaneeseen kyssäriin: onko muuli nk luonut nahkansa saniteettitiloissa et vois alkaa toivoo pienehköö parannusta näihin oloihin, tiloihin ja tunnelmiin?

kattokaas kun toi vekkosluut koittaa, ja kelasin et olis "ihan kiva" tavata vaik "noil nurkilla" ja kenties sit vaikka ihan vaan vaihtaa "kuulumiset". et näkyy ja noin. se on sit ihan okei jos mä tärisen ja väräjän, alkaa nääs olla krooninen vaiva, et älkää sillei häiriintykö tai välittäkö.

JormaKalevi, kovin syvään empatiaan kykenemättömänä en suoranaisesti voi sanoa TUNTEVANI tuskaasi, mutta auttavan purkkini ja shiatsu-harrastuneisuuteni voin aina tarjota.

Tai ehkä mainitsemasi "vekkosluutti" auttoi jo asiaa, en tiedä.

Nähdään Sikarihuoneen tiskillä kuudelta. Salasana "kellunta-apu".

Ihan lyhyesti tällä erää sanoisin vaan sen, että tais kyllä klinikan yksvuotissynttärit auttaa aika muikeesti JormaKalevin ja aika monen muunki vierareihin. Ihan iteki täs yritetään kasata noit arkikiireitä kädet ja pää täyteen et lähtis vähä noi "vapaa" "päivinä" kasaantuneet kuona-aineet liikkeelle ja sais tilaa uusille nousuille, sitten ku niiden aika taas on. Että niitä odotellessa ollaan vaan taas vaihteeks ihan hiljaa paikallaan näis elämän odotushuoneis ennen ku joku nimeltä huutaa.

Hyvä kuulla että ihmisen lapset ovat kunnossa.

Sillä välin me kestoreseptin omaavat katsomme vierestä kun maallikot ajavat vuoristorataansa. Täällä yläkerroksissa kun ei enää ala- ja ylämäet vaivaa.

Ei silti jäädä tuleen makaamaan hei. Eteiseen kun on moni kuollut.

Iha vaan tarkennukseks:
Kuka nyt tuleen makaamaan jää?
Niissä eteisissä ja odotushuoneissa vasta kato pikku hiljaa hierotaan sitä kipinää ja sit ku kytee niin sillon ollaan jo kaasu pohjassa ja iha muut maisematapetit vilistää silmissä.

No johan vallitsee klinikalla konsensus. Tota kun en vois paremmin sanoa.

Ikuisella liekillä palavan kun vaan on joskus ongelmallista ymmärtää ns. on/off -tapauksia, mutta oppii kai se vanhakin rakki lähimmäistään ymmärtämään.

"Vuh", kunnes toisin todistetaan ja/tai valot sammutetaan.

Siiss tyyppit !!!!

moiccha antabukselta ja jengiltä! eli peeltä, jiiltä, hoolta ja toiselta jiiltä! niin Ja äffältä.

Tän
yön teemabiisi: "always look on the bright side of life." ja
te tiedätte kuka sen vetää!