tästä ihan väkisinki tulee mieleen noi meidän kaikkien tuntemien pikkuaikuisten suosiman automerkin eli volvon hassun hauskat mainokset, jossa ajellaan niin turvallisella menopelillä et on ihan pakko ettii sitä jännistystä sit just ihan muista jutuista, kuten ton pamin mainitsemasta sähköpaimenen päälle kuseskelemisesta.

siihen kai se perustuukin koko hommeli: kun on niin pirullisen tylsää ja näennäisen turvallista tää nykyihmisen elo, on pakko heittäytyä sitten vastoin kaikkia varoituksia niitä metron ovia päin tai kiivetä sinne suurjännitetorniin - kato sieltähän voi nähdä et onko se ruoho vihreämpää siellä toisella puolella vai eikö ilman että itse menee kuitenkaan sen aidan yli tai ali.

ihan henkilökohtasella tasolla sanoisin et taitaa nyt olla sillai et kun tuo kännykkä on nykyään pikkasen pakko pitää äänettömällä koko ajan kun niin paljon on klinikan potilailla asiaa ihan yötä myöten, et on siinä samalla menny sit noi hälytyskellotkin vahingossa mutelle. vielä kun on tapana pitää luureja päässä tuolla liikenteessä ni ei kuulu kellon heläystäkään kun kävelee ihan suoraan siihen tasoristeykseen vaikka juna tulee ihan just. laulaa vaan muzan mukana et "...mulla kauas menolippu oooon....".

Hyvä Olga.
Mainitsemasi mainos on Nokian Renkaiden, ei suinkaan Volvon. Toivoisin vastaisuudessa tarkkuutta kirjoitteluunne.

No mutta aivan mahtavaa PA-Björn! Tuo faktahan muuttaa homman ihan kokonaan toiseksi. Se olikin PA-Nokia eikä PA-Volvo, oh my god! Oliko tää sun essee vai onko se vielä tulossa? Toivon että on.

joo Björnille on selkeesti lipsahtanu liikaa noita stimulantteja kun se on noin skarppina. yritäs nyt relata hieman äläkä käy nipoilemaan mulle tai kohta tiedät miltä tuntuu kun nokialainen silittää pöhöttyneitä poskiasi. pistetään niitä esseitä tulemaan eikä tartuta yksityiskohtiin.

Joskus tuntuu siltä et klinikan daamit alkaa siinä määrin uppoutuu ja perehtyy potilaittensa onkelmiin, et puurot ja vellit menee sekas. No, on ne menny multaki, ja toi erota-puu-metsältä-mikä-on-mikä-ja-kuka-sekä-miksi -neuroosi kyl aika pahasti vielki pukkaa päälle.

Fantsu on tosi fantsua ja se on ihan klaari et fantsuinta on yleensä sillo kun on sillei aika irti - niinku noista arjen murheista. Ei tarvi miettii et riittääks fygy seuraavaan aamubisseen tai et saaks duunist fuduu tai et miks toi sydän on karrella. Ei kait noit murheit sit paljo muita ookkaa.

Tää ihminen on siinä mielessä aika veitikka, et sil on tapana optimoida ihan mikä hyvänsä työn alla oleva juttu. Toiset optimoi kurjuutta, toiset pankkitilinsä saldoo, meitsit ihan reilusti ja rehellisesti sekoilun laatuu ja määrää. Ja parhaimmat sävärit tunnetusti saa ku sekoilee usein ja paljon. Eiks se mystinen yhtälö hei ole ratkaistu tällä?!

Kuka jaksaa välittää niist pelottavista mustista aukoista, joihin imeytyy aina silloin tällöin tai siis monialaisen elämänkokemuksen mukaan yleensä vasta tiistaina, ku toi maanantai menee niin usvissa. Mut en mä muista et kukaan ois jääny tohon aukkoon lusimaan kokopäivätoimisesti ja pysyvästi. Sielt tullaan uudessa tanakas nousussa taas tsekkaa tilanne, et mitäsmitäs!! Siin elämänjanosena saattaa sit vahingos kusta siihen sähkikseen tai vaikak omaan bissemukiin, mut ei se mitää ja ketää haittaa. Se oli just sillä hetkellä vaan niin tosi fantsuu.

Niin tää tehtävä on ollu aika vaikee, oon sitä yön pitkinä tunteina funtsannu ja eräänä aamuna se sitten kirkastu se vastaus, sellasena vertauskuvana tiedättehän.

Pamelahan on pohtinut tätä prinssi uljaan, vai mikä sähköpaimen se nyt oli, löytämistä. Ja sen sisälukutaidon puutetta keltaisten varoitusmerkkien suhteen.

No tässä tää sit tulis, tää aforismi:

Viina.

No, jos Pamssu ja Ogeli haluaa sitten jatkaa tätä kehittelyä niin vihjattakoon: Alkoholia on monta vahvuutta - on vahvaa ja mietoa. Vahvat kolahtaa nopeasti, mutta niillä menee helposti överiksi. Miedoilla nyt tietenkin haetaan tätä elämän eliksiirriä eli viiniä, eli mieto ei tässä tarkoita huonoa, päinvastoin.

Viiniä taasen on suositeltu jokapäiväiseksi iloksi, kohtuudella tietenkin. On olemassa sellasia laatuviinejä, oikein vuosikertakamaa - niillä vuosilla ja maaperällä on viineissä merkitystä, hyvä maaperä ja ilmasto tuottaa oikein valmistettuna oikeita aarteita. Viinejä pitää kuitenkin oppia maistelemaan että saa niistä parhaat aromit ja kiksit. Ja se vaatii sellasta rauhallista opiskelua.

Että mikä on tää pointti? No jos se mielijuoma on sitä spiritus fortusta jollain fantsulla nimellä parasol-koristein, se todennäköisesti on sitä helposti syttyvää.

Pitää siis valita että ottaako mietoa vai vahvaa. Haluuko nopeet nousut vai tissutteleeko tasasemmin.

Huono puoli tässä nyt tietenkin on tää lainsäädäntö ja alkoholiverotus, ei se hirveesti houkuta vaihtamaan sitä absinttipulloa johonkin hienostuneeseen laatuviiniin - taitaa käsi heilahtaa taas tonne kossun puolelle.

Hei luntut ja larsonit, älkää olko niin vitun pihalla! Mikä ihmeen joukkotaantuminen täällä on menossa?

Ota Pamela iisisti että munasolut säilyy stressittöminä.

Ja vastaus kysymykseesi: tulella on kiva leikkiä. Kuka nyt johonkin vitun tyynynpäälliseen tuikkaisi sormensa kun voi ropeloida suurjänniterakoa?

kosteusvahti hei, sun pitäis oikeesti kelata terapiaa. tosta negatiivisuuden määrästä vähän täs leimahtaa. ota säki iisisti, ni kato tol tulel leikkiminen voi sullaki muuttuu angstisesta rimpuilusta jopa kenties autuaaksi sekavuudeksi. lykyt vaan sinnekin.

"antero" on kovin herkällä tuulella ja suosittelee psykiatrista hoitoa kovin kevein perustein. voiko anterolla olla oma lehmä ojassa?

kosteusvahti ei suinkaan ollut negatiivinen saati sitten angstinen. yleiseen pistorasiaan tuikkaaminenhan on parhaimmillaan silkkaa morfiinia. sen järkevyydestä sitten joskus toiste, se on mielenkiintoinen aihe se.

ilmeisen herkän ja tulenaran paneelin läsnäollessa nöyrryn ja asettelen sanani vast'edes hienovaraisemmin.

kuulin tänään "eräältä" ystävältäni että "eräällä" hänen ystävällään on ongelma: viina vie muistin. ei siinä muuten mitään, mutta alkaa tapahtumaan kaikkia hassuja asioita, esim. viime yönä hänen autoonsa oli "ilmestynyt" lommo vaikka se oli ollut (?) koko yön parkissa, ja aamulla tuo ystävä heräsi ihan mistä sattuu. miten voisin neuvoa tätä ystävääni neuvomaan ystäväänsä?

No sanopa sille "ystävälle" että keskittyisi vaan omiin asioihinsa eikä "ystävänsä" omiin asioihin.

Vai että pateettisuutta. No täältä pesee.

"Perusasioiden äärellä (reprise)"

"Tyhjyys, tyhjyys, turta tunnottomuus. Missä kosteat töröhuulet jotka herättävät aamulla, missä huumaava tuoksu ja peitonaluslämmin, pehmeä iho? Missä kauniit sanat, missä syleily kun sitä tarvitaan? Missä spontaani pussailu kadunkulmassa, missä raju mutta rakastava pikapano keittiössä? Missä romantiikka? Missä yöllinen ai-sä-et-saa-unta-no-en-mäkään-hei-mitäs-kivaa-tehtäis herääminen ja seurauksena yhteinen rööki ja kalja keittiössä (ehkä musiikkia taustalla)? Missä naiivit unelmat mitä ei tarvitse toteuttaa mutta mitä on hauska fiilistellä? Missä rakastava vittuilu? Missä riitely ja sen sopiminen rakastelemalla? Missä vanhentunut kahvinkeitin mutta-ai-vittu-että-onkin-hyvää-sumppia-siitä-huolimatta-kun-mun-beibe-on-sen-kätösillään-keittänyt? Missä yhteiset pleksit lähiräkälässä? Missä hehkutus, missä liekitys? Missä kaiken tämän sisältävä luottamuksellinen vapaus ja vapaa hengitys? Missä kaksipäinen hetkeen tarttuminen? Missä häh? Siis mitä? (Ja kaikki tämä siis muutenkin kuin kerran viikossa eri henkilöltä, kiitos. Eikä mielellään missään rivitalolähiössä.)"

Niin. Vähenevässä määrin kai enää missään. Jatketaan puudutusta. Kiitos ajastanne.

Kuulehan sinä EVP Raikulipoika,

Ainakaan sinä et ole avautumispiirin tarpeessa, se hoitomuoto suljettakoon pois heti aluksi. Sitten on nämä laillisten ja laittomien päihteiden tutkimuksen kurssit juuri meneillään, mutta niitä en myöskään suosittele. Jos tuohon tilaan nyt vetää vielä päälle jotain stimulanttia niin sitä ei jaksa kattella kyllä kukaan, ei edes kaiken nähnyt terapeutti.

Ihan aluksi sun kannattaisi varmaan yrittää hahmottaa, että tuo maailma löytyy sieltä yläasteen diskosta esipuberteettisen pään haavehaavista ja sieltäkin vain slovarien aikana. Ainoa vaihtoehto on ehkä etsiä käsiinsä se mimmi, joka on saanut Suosikin, Mixin, Demin ja Cosmopolitanin "Oletko romantikko" -testissä mittarin yhtä punaiselle kuin sinä itse. Siinä voitte sitten pari vuotta auvoisesti hymyillä sille rupsuttavalle kahvinkeittimelle ennen kuin jonain aamuna jompi kumpi ymmärtää että paska mikä paska ja lähtee hakeen sitä parempaa sumppia jostain muualta. Tottahan on se, että sitä ei kyllä välttämättä löydy, mutta ei sitä vielä silloin tiedä.

Myönnettäköön, että tämä ei ole minun erikoistumisalaani, mutta luulen että sinulle sopisi jokin "Palaa reaaliin" -suuntauksen pienryhmistä.

Ja vielä lopuksi. On ihan normaalia, että ajattelet nyt klinikkalaisten olevan katkeran kitkeriä kyynikkoja. Se on niin kuin sellainen defenssimekanismi, joka on tuolle oireyhtymälle tyypillistä. Se poistuu sitten aikanaan kun saat sopivaa hoitoa.

onkos täs ny käynyt niin et klinikka on parantanut ihmiskuntaa ja sen yksittäisiä debiilejä klinikkaaddiktoituneita ihmistaimia siinä määrin, että "mutta-ai-vittu-että-onkin-hyvää-sumppia-siitä-huolimatta-kun-mun-beibe-on-sen-kätösillään-keittänyt" -legenda kuulostaa siltä, että oleellinen ei ny erotu epäoleellisesta.

toi kuulostaa pikemminkin yksinkertaisen huonoilta mokka-juomilta, vaikka kääntäis miten päin. kannattaa vetästä kullan kanssa aamulla karhupullo auki. ja laatu on aina taattu. kemmi vielä huuleen niin elämänlaatu lähtee taas tykisti kiitoon eikä sit tarvi duunata sen pomon kaa kanssa työpöydällä romantiikannälässä.

Hei !
Merkityksettömien suhteiden saarelle ajautuneena päätin heittää pullopostini tänne muiden ilmoitusten mereen. En tiedä onko tämä foorumi oikea, mutta tässä umpikujassa on tartuttava niihin oksiin, joista kiinni saa. Etsin siis kumppania.

Etsimäni pimu on oppinut parisuhteen realiteetit ja ymmärtää sen, että kestävä suhde perustuu tunteen ja intohimon lisäksi rehellisyyteen ja toisen kunnioittamiseen - ei omistamiseen. Hän on älykäs ja muodollisena osoituksena tästä hänellä on akateeminen koulutus. Uransa/opintonsa hän ottaa vakavasti muistaen kuitenkin säilyttää tasapainon muiden elämän tärkeiden osa-alueiden suhteen. (bailaaminen, rentoutuminen, kuntoilu, ystävät, koti) Hän pitää itsestään hyvää huolta ja on oikeasti erittäin hyvännäköinen nainen.
Hänen huumorintajunsa on hieman vinksallaan ja kiltit pikku perversiot pulppuavat vipinää arkeen.
Kenties aika kovat vaatimukset, mutta jotta en jäisi merkityksettömien suhteiden kierteeseen, riman on oltava korkealla. Niin se on sinullakin, jos olet mitä etsin. Kipinöitä? Säpinöitä? Supinoita? Se nähdään, kun tavataan...
Vastailkaa rohkeasti, kaikki ketkä tunnistivat itsensä.

henrick, hyvä!

olen juuri kaipailemasi akaatemisen loppututkinnon jos toisenkin omaava todella upea alle 25-vuotias sivistynyt ja älykäs, tosin vielä toistaiseksi perversseihin ujosti suhtautuva komistus. henccu, haluaisin tavata sinut. leimahdellaan, ja kaiva minusta se megapervo beibsonaitti esiin. nähdään klo 23.15 roskapankin baaritiskillä ja tilataan yksi cosmopolitan. mulla on tiikerihousut ja vaaleanpunainen kireä toppi päällä.

terveisin, anscu